Nukkekoti Rauhaniemi

Uskomatonta!!! Sain Auliinalta tällaisen E-tunnustuksen!!! Kiitos, kiitos Auliina!
Ja mukavaa kuulla, että olet vieraillut blogissani, vaikka siellä on joulun jälkeen ollut hiljaista. Meneillään oleva projekti, joka on vienyt kaiken huomion ja vähän keskittymiskykyäkin, on loppusuoralla. Huhtikuussa alkaa helpottaa... :)

Tämän "plakaatin" haluaisin antaa niille kaikille harrastajille, joiden blogeja seuraan säännölliseti. Tällä kertaa ojennan tämän kuitenkin Hallahovin Miialle.
Sinun sivujasi ja Hallahovin sisustusprojektia olen seurannut (ja seuraan edelleenkin) mielenkiinnolla, sillä Hallahovin tyyli edustaa hyvin paljon juuri sitä, mistä itsekin erityisesti pidän. Kartanosi on aivan ihastuttava!!!!!!!

Kategoria: Huomionosoitukset 5 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

YOU MAKE MY DAY AWARD

14.01.2008 - 13:02

Olen aivan hämmästyksellä lyöty: olen saanut valtavan kukkakimpun Heljältä, Auliinalta, Mimmikatilta, Olgalta, Chrisseltä, Piipalta ja Mutstikalta tunnustuksena innostavasta blogista. Mitä lämpöisin ja sydämellisin kiitos teille kaikille! Olen kovasti otettu tästä kunniasta ja arvostan tunnustustanne suuresti. Kiitos vielä kerran!! Tulee niin kovasti hyvä mieli siitä, että oma nukkekotiharrastukseni inspiroi näin paljon.

Joulun jälkeen minua on vaivannut jonkinlainen "jähmetystauti": en ole oikein saanut tällä rintamalla mitään aikaiseksi. Viime vuonna oli sama juttu. Kovasti välillä hypistelen tavaroita ja materiaaleja, mutta mitään en saa tehdyksi - en mitään. Mutta nyt taitaa taas puhti tulla takaisin; kiitos näistä innostavista kannustuksista!

Säännöt: "Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland. Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on. Beware you may get the award several times."

Käännös: "Jaa palkinto eteenpäin 10 henkilölle, joiden blogit tuovat sinulle hyvää mieltä ja inspiraatiota ja tekevät elosi blogistaniassa onnelliseksi. Ilmoita palkinnosta heille kommentilla, jotta he voivat jakaa sitä eteenpäin. Varaudu siihen, että voit saada palkinnon useita kertoja."

Tämä tunnustus kuuluisi kaikille teille, joiden blogeja seuraan säännölliseti. Säännöt rajaavat vastaanottajat kuitenkin kymmeneen, joten jaan nämä tunnustuskukkaset tällä kertaa seuraaville innoittajilleni aivan mielivalaisessa järjestyksessä. Olkaapa hyvät!

Kategoria: Yleinen 11 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

22. LUUKKU LÖYTYI!!!!

29.12.2007 - 16:10

Jopa meni suuni messingille, kun kadonnut, Kurjenpolvesta lähetetty paketti löytyi! Kaiken aikaa sen katoaminen on minua vaivannut, kun se niin mystisesti tarjottimelta hävisi. Paketin on täytynyt jossakin vaiheessa tipahtaa lattialle, josta se on näköjään sitten vaivihkaa "siirtynyt" työhuoneeseeni, missä myös corgi-herra Maksimin nukkumapaikka on. Eipä poikaa ole enää tässä vaiheessa syyttäminen varsinkaan, kun paketti oli täysin kunnossa. Päinvastoin. Sehän sai suoranaiset kehut ensin siitä, että oli käsitellyt mamman lahjaa sille kuuluvalla arvokkuudella, ja myös siitä, että se näin järjesti minulle vielä joulun jälkeenkin "ylimääräisen" yllätyksen.

Kyllähän minä jo Virpin kertoman mukaan tiesinkin, mitä yllätyksiä 22. luukku sisälsi, mutta ei tieto jännitystä mihinkään vienyt. Kauniissa tulitikkurasiassa oli runsaasti sini-valko-ruutuista nauhaa ja punaisia, kiiltäviä, minikokoisia joulukuusen palloja, jotka aion ripustaa kuuseen, vaikka joulu onkin ohi (muttei "joulunaika").

Nämä ihanuudet löytyivät siis 22.12.:

Minä tein Kurjenpolveen ruusutyynyn. Pahoittelen taas kehnoa
kuvanlaatua.

Kategoria: SWAP 13 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

24. Luukku

27.12.2007 - 13:32

Jouluaaton aamuna oli haikea mieli siitä, että tiesi tämän luukun olevan viimeinen. Tämä joulukalenteriswap on ihka ensimmäinen swappi, johon ylipäätään olen osallistunut, koska minulla ei ole ollut rohkeutta aikaisemmin tällaiseen hankkeeseen; katson kuitenkin olevani vielä aikamoinen "keltanokka" verrattuna moneen muuhun harrrastajaan. Minua vain niin suunnttomasti harmitti, kun en päässyt heti jakamaan blogini lukijoiden kanssa sitä, mitä paketista paljastui. (Netti on ollut jouluaattoaamusta lähtien tähän saakka pois päältä.) Tässä se nyt sitten vihdoin on. Katsokaa, ja hämmästelkää!! Miettikää, millainen on ihminen, joka on päättänyt ilahduttaa tällaisella henkilökohtaisella lahjalla:

Oikein näette! Tässä ovat ihanan suloiset, pikkuruiset villasukat Rauhaniemeen. Mutta ei siinä kaikki. Mukana olivat presiis samanlaiset sukat koossa 1:1 - MINULLE!!!!!! Ja molemmat aivan samanlaiset!! Mistä ihmeestä Virpi saattoi tietää, että olen aina, niin kauan kuin muistan, kuulunut niin sanottuihin "villasukkaihmisiin", sellaisiin, jotka yleensä aina hiippailevat tai suhailevat (tilanteen mukaan) villatöppöset jalassa. Matkalle lähtiessäkin töppöset pakataan yleensä ensimmäisenä. Tyttäreni on "perinyt" muuten tämän saman tavan.

Koska on joulu, 85-vuotias äitini oli myös meillä. Hän on aivan suvereeni käsitöissä, joten kun avasin paketin, ja hän näki, mitä sieltä tuli, hänen ensimmäiset sanansa sanatarkasti olivat:"Voi hyvänen aika!!!" Sen jälkeen hän teki tosi tarkkaa "tutkimustyötä" ja huokaili: "Miten joku voi olla näin ihana ihminen, että on tehnyt sukat myös sinulle" (tarkoitti siis minua). Siinä sitten tippa linssissä molemnmat ihastelimme sukkia, tarkastelimme kaksinkertaista kantapäätä. Minun piti taas ties kuinka monennen kerran hakea kaikki Kurjenpolvensta tulleet villavaattet ihasteltavaksi. Ne ovat niin uskomattoman hienosti ja taitavasti kudottu, vaikka ovat pieniä. Helposti tuollaista kokoa olevista tulee kovia ja kankeita. En voi ymmärtää, kuinka Virpi saa niistä niin normaalin oloisia, sellaisia pehmeitä ja taipuvia. Kun villavaatteet oli ihasteltu, piti hakea kaikki muutkin Virpin tekemät jutut taas uudelleen keittiön pöydälle (olimme aamukahvilla kahdestaan, kun muut vielä nukkuivat). Se päiväpeitto on äitini suosikki. Malli on pikkuisen erilainen, kuin mitä hän on tehnyt 1:1 -koossa, ja sitä hän sitten tutki pitkään ja hartaasti. Ja kaiken aikaa hän itsekseen kuiski:" Voi hyvänen aika, voi hyvänen aika"!

Tämä joulukuu on ollut ihmeellinen. Se on nostanut esiin tunteita, jotka olen luullut jääneen jo kauan sitten lapsuuden salaperäiseen maailmaan. Minulla on ollut mieletön onni ja ilo saada swappiparikseni niin uskomattoman taitava ja lämminsydäminen ihminen, että monta kertaa on saanut nieleksiä, kun olen paketteja aKurjenpolven Vvannut tai lukenut hänen tekstejään. Olen myös äärettömän onnellinen siitä, että parini, Kurjenpolven Virpi, on aidosti pitänyt tekemistäni lahjoista, ja että varsinkin jotkut niistä ovat sattuneet merkitsemään hänelle erityisen paljon... Se arvostus ja erityismerkitys hänelle erityisesti joidenkin esineiden kohdalla ovat välittyneet minulle nimenomaan hänen tekstiensä välityksellä.

Mitä tässä vielä voisi sanoa? Vaikka voisi sanoa vielä paljonkin tai toisaalta olla sanaton, molemmat tavallaan kuvaavat samaa tunnetta: halua kiittää.

Siksi Virpi, mitä lämpöisimmät ja sydämellisimmät kiitokset Sinulle tästä taianomaisesta kuukaudesta ja näistä kaikista taidolla tehdyistä, uskomattoman hienoista lahjoistasi! Jok' ikinen niistä on minulle erityisen tärkeä, merkittävä ja arvokas siitä syystä, että olet ne tehnyt juuri Rauhaniemeä ajatellen. Siksi niillä on, ja aina tulee olemaan, aivan erityinen asemansa Rauhaniemessä, ja vaalin niitä suurina aarteinani.

Itse tein Kurjenpolveen pienen mäntyisen jakkaran. Kirjaimet maalasin punamullalla.

Kategoria: SWAP 8 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Netti ollut alhaalla

27.12.2007 - 13:29

Koko joulun pyhät alkaen jouluaaton aamuna netti on ollut "alhaalla" tähän päivään saakka! Siksi en ole päässyt kertomaan viimeisestä kalenteriluukusta. Nyt tämä taas onneksi toimii.

Kategoria: Yleinen 0 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

23. Luukku

23.12.2007 - 17:10

Tämän aamuinen paketti sisälsi kyllä aivan uskomattoman upean lahjan!! Virpi on itse virkannut ihastuttavan, IHANAN päiväpeiton, miltei samanlaisen, kuin minulla on 1:1-koossa äitini tekemänä. Tämä miniatyyri taas jälleen kerran osoittaa, kuinka taitava Virpi on. Pojakangaskin, jouluisen punainen, on aivan ihana, sellaista silkkimäistä. Virpi tosin laittoi mukaan viestiä, että voisin vaihtaa kankaan Rauhaniemen makuuhuoneen väreihin sopivaksi. Nyt en ainakaan halua edes ajatella, että vaihtaisin. Katsotaan nyt, miten ne värit sitten tulevaisuudessa muotoutuvat. Tämä on niin kaunis, ettei sanotuksi saa. Miten kummassa olet ehtinyt tämmöisen tekemään? Kuinka ihmeessa rasit tämmöisestä aarteesta luopua?

Tässä lähikuva tästä upeasta taidekäsityöstä ihasteltavaksenne:

Minulla ihan kurkkua kuristaa, kun jotenkin liikuttaa niin mieltä tämä Virpin suuritöinen ja kaunis lahja.
Kiitos, Virpi! Olet kyllä kertakaikkisen kultainen!!!!!
Itse tein Kurjenpolven rouvalle minikokoisen helminauhan.

Kategoria: SWAP 5 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

Mystistä...

22.12.2007 - 10:39

Eikö ole vähintäinkin kummallista, että samalla swappiparilla on blogissaan peräkkäisinä päivinä merkintä ilman kuvaa? Molemmilla on kuitenkin painavat syynsä: Virpi kaatui ja satutti itsensä, ja minulla on - paketti hukassa!!! Voitteko kuvitella: paketti hukassa!! Se on kadonnut aivan merkillisellä tavalla. Kaikki Kurjenpolvesta lähetetyt "luukut" ovat olleet koko ajan keittiön pöydällä, tarjottimella, jolle ne alunperinkin asetin. Nyt tämä yksi, "Luukku 22", puuttuu. En tiedä, mitä sanoisin; on tämä on niin mystistä. Ei se ole itsestäänkään siitä voinut lentoon lähteä. Tuntemukset vellovat laidasta laitaan: harmittaa, ihmetyttää, hämmentää, suututtaa...

Meidän paimenpoikamme, Maxim, on kyllä sangen varastelevaa sorttia, jos niikseen tulee. Sen kroppa on sen verran pitkä, että se ylettyy varsin helposti pöydältäkin nappaamaan mikä milloinkin sitä sattuu kiinnostamaan - jos saa siihen tilaisuuden. Ja jos se suuhunsa jotain saa, se on sitten menoa. Tarjottimen laitoin kuitenkin keskelle pöytää, ja olin itse varma, ettei se siihen yllä. Lattialta ei ole tähän mennessä löytynyt kylläkään mitään todisteita siitä, että Maxim olisi tässä syyllinen...

Minulla on toista päivää meneillään joulusiivous. Elän toivossa, että kadonnut paketti vielä löytyy. Virpi varmasti kertoo omassa blogissaan, mitä tämä mystinen paketti sisälsi. Anteeksi, Virpi, anteeksi!

Kategoria: SWAP 3 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

21. Luukku

21.12.2007 - 20:07

Rauhaniemeen saatiin tänään oikein vanhanaikainen tallilyhty kynttilöineen kaikkineen. Sellainen puuttuukin tallista kokonaan, ja on sen vuoksi ehdottoman tarpeellinen ja hyödyllinen tarve-esine. Lyhty on juuri sellainen "oikeaoppinen" , oikean mallinen ja tehty tieten tahtoen erittäin taitavasti vanhan näköiseksi, vähän jo ruostuneeksi. Yhdellä adjektiivilla sanottuna, se on aivan ihastuttava, vai mitä sanotte tästä:

Minä tein Kurjenpolveen muutaman kuusenkoristeen heinistä ja kaksi mäntyistä leikkuulautaa.

Kategoria: SWAP 1 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

20. Luukku

20.12.2007 - 18:23

Tämän päivän luukussa oli erittäin taidokkaasti ja pikkutarkasti tehty taulu!! Eikä ollenkaan mikä tahansa taulu, vaan aiheena on Rauhaniemen vahti- ja paimenkoira Maksim, joka jollakin mystisellä tavalla on kadonnut blogini oikeasta reunasta. Täytynee jossakin välissä tutkailla blogin kooditusta, josko onnistuisi saamaan "karanneesta" koirasta kiinni.

Niin, taulussa siis komeilee todellinen paimenpoika, josta on jo tehty pienoispatsaskin - made by Virpi.
Tämän taulun kehystys on vähintäänkin yhtä huolellista työtä, kuin oikeissa 1:1-tauluissa. Puukehykset ovat todella kauniit, hillityt ja lakattu. Tästä löytyy myös oikeaoppiset "pastispahvit". Ihan on, kuin ammattilaisen työtä! Tämän paikka on ilman muuta tulevan kirjaston seinällä. Kurjenpolveen ja Virpille lämpimät kiitokset ihanasta työstä!

Itse tein ja kirjoin Kurjenpolven keittiöön pyyheliinapeiton, josta minulla on todella huono kuva. Unohdin ottaa tästä yksittäiskuvaa, joten tämä täytyi rajata swappitavaroiden yhteiskuvasta. Virpi näyttää ottaneenkin siitä omille sivuilleen erittäin tarkan otoksen.

Kategoria: SWAP 2 kommenttia Kommentoi Ilmoita asiaton viesti

19. Luukku

19.12.2007 - 19:45

No niin, 19. päivän luukku on avattu. Paketti oli mielenkiintoisen muotoinen ja helisi lupaavasti. Sieltä paljastui sellainen taloustavara, jota ilman mikään huusholli ei voi tulla toimeen ainakaan 1900-luvun alussa, jota aikaa Rauhaniemessä eletään, nimittäin kunnon "maitopääläri"! Sisältö ei tällä kertaa ollutkaan maitoa, vaan kauniita, meripihkan värisiä ja vähän tummempia, särmikkäitä lasihelmiä (vai onko osa kristalleja). No, yhtäkaikki, helmet ovat erittäin, erittäin kauniita, ja niistä voisi joskus tehdä vaikka pienen kruunun. Tuo "maitopääläri" onkin sitten vähän fiinimpää mallia, nimittäin se on valmistettu kuparista! Ja kannessa on merkintä "2 öre" sekä pohjassa "5 öre". :) Tämä on niin hauskan ihana ja erikoinen kapistus, että ihan suupieliä väkisin vetää hymyyn. Kyllä Olgan passaa tällä Rauhaniemeen maitoa hakea. Kiitokset Virpille jälleen kerran!!

Mitäpä sanotte, eikö olekin ihanan persoonallinen ja samalla liikuttavan näköinen "pääläri"! Näitä ei varmasti ihan joka talossa olekaan! :)

Tässä vielä pohjasta kuva; tuli vähän liian tumma. Jos oikein tarkkaan tihrustaa, saattaa nähdä "5-äyrisen"! :)
Eräässä vanhassa sadussa haettiin "kymmenellä pennillä siirappia". Tällä kannulla vastaavasti haettaneen maitoa kahdella tai viidellä äyrillä... Ei sentään, Rauhaniemi elää elämäänsä kotoisessa Suomessa.